Sähkö- ja automaatiotekniikan pt, pk -Sähkö- ja automaatiotekniikan ko, sähköasentaja -Sähkö-ja automaatiotekniikan ko, automaatioasentaja Sähkö- ja automaatiotekniikan pt, yo -Sähkö-ja automaatiotekniikan ko, sähköasentaja -Sähkö- ja automaatiotekniikan ko, automaatioasentaja
28
4
30/15 13/13
1/1 2/3
Sähköasentaja
Sähköalan perustutkinto tuottaa sähköalalla tarvittavan perusosaamisen kaikille opiskelijoille. Sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkö- ja asennustekniikan, elektroniikan, tietokonetekniikan, tietoliikennetekniikan ja automaatiotekniikan perusosaaminen on välttämätöntä alan ammattilaiselle. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähköalan tehtävissä riippumatta siitä, mille koulutusohjelmien erikoisaloille opiskelija suuntaa osaamistaan enemmän. Sähköalan peruskoulutus antaa hyvät valmiuden tietoyhteiskunnassa toimimiseen ja alan kehitykseen vaikuttamiseen sekä itsensä edelleen kehittämiseen.
Sähkö- ja energiatekniikka-alan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Laskennallisesti yksi opintovuosi on 40 opintoviikkoa ja yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Tutkinnon nimellinen laajuus on sama, vaikka opiskelijan tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voikin vaihdella yksilöllisesti etenemisväylän ja aiempien opintojen tai työkokemuksen mukaan.
Ammatillisten opintojen laajuus on 90 opintoviikkoa, joista vähintään 20 opintoviikkoa on toteutettava työssäoppimalla.
Sähköasentaja voi työskennellä rakennusten sähköasennuksia tekevässä urakointiliikkeessä, sähkön tuotanto- tai jakelulaitoksessa, teollisuuslaitoksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Sähköurakointiliikkeessä sähköasentajan työhön kuuluu yleensä uudis- ja korjausrakennuskohteiden sähkö-, tele- ja LVI-järjestelmien sähköasennustyöt sekä käytössä olevien järjestelmien ja erilaisten sähkökoneiden ja laitteiden asennus-, korjaus- ja huoltotyöt.
Sähkön tuotanto- ja jakelulaitoksissa sähköasentaja tekee sähköasema-asennuksia, ilmajohto- ja maakaapelitöitä, ohjaus- ja suojausjärjestelmien asennuksia ja on mukana muissa sähkön tuotanto- ja jakelutehtävissä.
Teollisuuslaitoksessa sähköasentaja asentaa sähkönjakelujärjestelmän, tuotannon ohjaus- ja valvontajärjestelmän, tuotantokoneet ja -kojeet käyttökuntoon sekä opastaa työntekijöitä koneiden käytössä. Hän vastaa myös sähkölaitteiden toiminnasta ja huollosta. Sähköasentajan työhön kuuluu mm. sähköpiirustusten ja asennusohjeiden lukemista ja soveltamista sekä asennustarvikeluetteloiden sekä aikakaavioiden laatimista. Työhön kuuluu usein myös myynti-, neuvonta- ja opastustehtäviä. Valinnaisten aineyhdistelmien avulla voit itse suunnata opintosi jollekin edellä mainituista erityisalueista.
Sähköturvallisuusmääräysten mukaan sähkötöitä saa itsenäisesti tehdä vain alan ammattitaidon saavuttanut henkilö. Yrittäjäksi ryhtyvän on hankittava urakointioikeudet suorittamansa koulutuksen ja ammattitaidon mukaan, sähkötöiden johtajalta ja käytönjohtajalta edellytetyn pätevyystodistuksen myöntävät nykyisin kauppa- ja teollisuusministeriön valtuuttamat Henkilöarviointilaitokset. Sähköurakointitoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Turvatekniikan keskukselle.
Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen. Koulutuksen lainsäädäntöä on muutettu siten, että koulutuksen järjestäjillä on organisaatiovapaus ja yhteistyövelvoite. Samalla on lisätty opiskelijan mahdollisuuksia valita tutkinnon tai oppimäärän rajoissa opintokokonaisuuksia toisesta koulutusmuodosta ja annettu oikeus lukea hyväksi aikaisemmat ja muualla suoritetut opinnot.
Automaatioasentaja
Automaatioasentaja toimii yleisimmin prosessi, kiinteistö- tai koneautomaatioyritysten palveluksessa. Kokemusta hankittuaan hän voi toimia myös itsenäisenä yrittäjänä.
Prosessiteollisuudessa tyypillisimpiä tehtäviä ovat viallisen järjestelmän osan paikallistaminen ja korjaaminen, automaatiojärjestelmän kehittymisen edellyttämät muutostyöt ja huoltoa vaativien järjestelmän osien määräaikaishuollot.
Kiinteistöautomaation parissa tavallisia tehtäviä ovat järjestelmän asennus ja viritys käyttökuntoon sekä kiinteistön käyttäjien opastus laitteiston käytössä.
Koneautomaatioyrityksissä asentaja toimii anturien ja toimilaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä ja tekee tarvittavat muutokset logiikkaohjausten ohjelmiin järjestelmää viritettäessä tai toimintaa muutettaessa.
Valinnaisten aineiden avulla voit itse suunnata opintosi esimerkiksi jollekin em. ammatillisista erityisalueista.
