Porin ammattiopiston henkilöstösuunnitelma 14.8.2006

Porin ammattiopiston on toisen asteen ammatillista koulutusta ja kehittämistoimintaa järjestävä oppilaitos. Porin ammattiopiston toiminta-ajatuksena on tuottaa yhteistyössä työelämän kanssa monialaista ammatillista koulutusta ja kehityspalveluja nuorille, aikuisille ja elinkeinoelämälle.

Nuorten koulutuksessa on opetusministeriön järjestämisluvan mukaan 2500 koulutuspaikkaa. Nuoret ovat pääosin peruskoulunsa päättäviä 15 – 19-vuotiaita ja he opiskelevat opetussuunnitelmaperusteisesti ammatillisiin perustutkintoihin (120 ov = 3 v.) Viime vuoden opiskelijamäärä oli 2475 (lupa tuolloin 2480), suoritettuja tutkintoja oli 736. Erilaisia ammatillisia perustutkintonimikkeitä on perustutkinnoissa ammattiopistossa kaikkiaan 41.

Aikuiset opiskelevat joko nuorten ryhmissä tai näyttötutkintoihin valmentavassa koulutuksessa. Näyttötutkinnossa osoitetaan osaaminen, hankkimistavalla ei ole merkitystä. Yleensä opiskelussa täydennetään työelämässä opittua ammattitaitoa, henkilökohtaistamisen merkitys korostuu. Suoritettavat tutkinnot ovat perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja.

Aikuisten koulutus jakautui vuonna 2005 seuraavasti:
– Lisäkoulutus (valtio rahoittaa) 140 henkilötyövuotta, 114 tutkintoa
– Muu rahoitus (oppisopimus, työvoimakoulutus, NOSTE ym.) 170 henkilötyövuotta, 120 tutkintoa
– Paljon omaehtoista (asiakkaan itse maksamaa) ja muutakin kurssitoimintaa, toistuvia lyhytkursseja noin 70 erilaista.
– Aikuisopiskelijoita kaikkiaan n. 3000

Erilaisia näyttötutkintoja voi ammattiopistossa suorittaa kaikkiaan 77.

Porin ammattiopistossa on myös kehittämis- ja palvelutoimintaa. Vuonna 2005 osallistuttiin 25 pääasiassa EU-rahoitteiseen projektiin. Projekteilla kehitetään työelämää ja koulutusta.

Projektien ja aikuiskoulutuksen kokonaismenot vuonna 2005 olivat 3 986 046 €.

Porin ammattiopistossa työskenteli 31.3.2006 401 henkilöä, oppilaitoksen kokonaismenot vuonna 2005 olivat 26 143 552 €, josta palkkojen osuus 12 425 138 €.

Porin ammattiopiston toimialat ovat:

TA1: elintarvike- ja biotekniikka, majoitus- ja ravitsemisala sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluala
TA2: liiketalous ja kauppa, tietojenkäsittely, matkailuala sekä tekstiili- ja vaatetustekniikka
TA3: sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (sis. hius- ja kauneudenhoitoalan)
TA4: metsätalous sekä luonto- ja ympäristöala
TA5: ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, kone-, metalli- ja energiatekniikka ja prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka, kemiantekniikan ja laboratorioalan koulutusohjelmat
TA6: arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka, maalausalan, teollinen pintakäsittelyn, puusepän ja sahateollisuuden koulutusohjelmat
TA7: sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka
TA8: kehitystoiminta
TA9: yleishallinto ja kiinteistöt

Toimialojen fyysinen sijainti on seuraava:

Luonnontieteiden ala
- Luvianpuistokatu
Luonnonvara- ja ympäristöala
- Ulvila, Kullaa
Matkailu- ravitsemis- ja talousala
- Rautatienpuistokatu , Puinnintie, Liisankatu
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
- Rautatienpuistokatu , Luvianpuistokatu
Tekniikan- ja liikenteen ala
- Professorintie, tiedepuisto, Ulasoorintie, Tallitie
Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala
- Luvianpuistokatu

Ammattiopiston henkilöstö tuottaa palvelut työelämän ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Henkilöstö kouluttautuu ja sitä koulutetaan muuttuviin tehtäviin. Erityisesti opetushenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen on haastava tehtävä, nuorison ja aikuisten koulutuksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja opettajan oman alan ammatillisen osaamisen on pysyttävä ajan tasalla. Henkilöstö on omaksunut toimintatavan muutaman viime vuoden aikana ja monenlaisin koulutus- ja työhönperehdyttämismenetelmin on saavutettu hyviä tuloksia. Aikuiskoulutuksen ja projektitoiminnan määrää on pystytty jatkuvasti kasvattamaan.

Seuraavan kuuden vuoden aikana ei perusopetuksesta tulevan ikäluokan koossa tapahdu oleellisia muutoksia. Koulutuksen suuntaus työelämän tarpeiden mukaan voitaneen lähitulevaisuudessakin hoitaa pääosin opetuksen sisällöllisin muutoksin. Työelämän vaatimusten ja erityisopiskelijoiden yhteensovittaminen on jo syrjäytymisen ehkäisemisen kannaltakin ensiarvoisen tärkeää. Aikuiskoulutuksen volyymi tuntuu olevan jatkuvasti kasvava. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle muuttuvat työssäolevien tehtävät ja uudelleen- ja rekrytointikoulutusta tarvitaan. Ammattiopiston on muiden alueen toimijoiden kanssa huolehdittava siitä, että aikuiskoulutuksen volyymi pysyy tarkoituksenmukaisena. Uusia mahdollisuuksia antavat vuoden 2011 jälkeen pienenevät nuorisoikäluokat. Projektitoiminnassa rakennerahastokauden päättyminen ja rahoituksen ohjaaminen uusiin jäsenmaihin tullee vaikuttamaan toimintaa supistavasti. Toisaalta valtio on lähdössä rahoittamaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää, johon ammattiopisto on saanut pysyvän luvan. Ammattiopiston henkilöstöltä odotetaan siis muutosvalmiutta, jota tuetaan.

Tukipalveluhenkilöstön osalta jo vuosi 2007 tuo mukanaan muutoksia kun taloushenkilöstöä siirtyy perustettavaan osakeyhtiöön. Jäljelle jäävän taloushenkilöstön osaamista voidaan kehittää ja hyödyntää jatkossakin monenlaisissa ammattiopiston talous- ym. toimistotehtävissä. ATK-, logistiikka ja ruokapalvelut ovat kiinteässä yhteydessä ammattiopistolla annettavaan koulutukseen, joten niiden ulkoistaminen ei tässä tilanteessa tunnu ajankohtaiselta. Hallinnon henkilöstöä supistettiin ammattiopiston organisaatiota perustettaessa ja on vaikea uskoa, että edes suunnitteilla oleva Satakunnan ammattiopisto voisi toimia Porissa nykyistä pienemmällä henkilöresurssilla.

Erityisen suuri haaste tulevaisuudelle on pätevän opetushenkilöstön rekrytointi. Opettajan viran kelpoisuusvaatimukset ovat korkeakoulututkinto, alan kolmen vuoden työkokemus ja vähintään 35 ov:n opettajan pedagogiset opinnot. Opettajalta vaaditaan merkittävässä määrin myös oman alan kädentaitoja (taitoteknologiaa). Useilla opettajaksi siirtyvillä ei ole suoritettuna opettajan pedagogisia opintoja, joten edessä on pidempi tai lyhyempi opiskelujakso. Muodollisesti epäpätevä, usein myös pätevä opettaja valitaan ensin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Työnantaja panostaa sekä määräaikaisen henkilöstön perehdyttämiseen että täydennyskoulutukseen tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi. Kaupungin hallintosäännön mukaan määräaikaiset on voitu siirtää toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin niitä auki julistamatta. Tällöin opettamisesta ja oppilaitoksesta saatu kokemus, toimintatavat ja osaaminen on voitu saada tehokkaasti oppilaitoksen käyttöön.

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle tulee Suomeen työvoimapula, eikä opetusala varsinkaan palkkauksensa osalta ole kilpailukykyinen, eikä alaa tällä hetkellä muutenkaan pidetä vaativien pedagogisten taitojen vuoksi houkuttelevana.

	TA1	TA2	TA3	TA4	TA5	TA6	TA7	TA8	TA9
Opettajat
-lehtorit (virka)	21	13	22	17	27	13	9	2
- päätoiminen tuntiopettaja(virkasuhde, toistaiseksi)	15	7	14		9	4	2	1
- päätoiminen tuntiopettaja(virkasuhde, määräaikainen)	9	8	17	20	16	7	10
- viransijaiset			1	1	3
- sivutoimiset tuntiopettajat	6	1	9	2	1		1

Eläköitymisen vaikutus